Koulutustapani perustuu koiran motivointiin ja oikeanlaiseen palkkaukseen. Käytetään joka koiralle sille parhaiten sopivaa palkitsemistapaa. Tärkeintä on että ohjaaja haluaa laittaa itsensä likoon. Kehumista ja palkkaamista ei voi olla tässä lajissa liikaa. Koiran pakottamisen kautta tapahtuvaan koulutustyyliin en usko.
’
Pyrin myös siihen, että uusia asioita koiralle opettaessani paloittelen opetuksen aluksi pienempiin osiin, jotka yhdistelen pikkuhiljaa toimivaksi kokonaisuudeksi. Yritän mahdollisuuksien mukaan välttää turhaa virheiden toistoa siten että harjoitusta vaikeutetaan pikkuhiljaa ja helpotetaan tarpeen mukaan. Agilitya treenatessa suosin aluksi lyhyemmissä pätkissä harjoittelua ja vasta myöhemmin myös kokonaisia ratatreenejä. Molempia toki tarvitaan, jotta hallitaan hyvin sekä yksityiskohdat että isommat kokonaisuudet. Tärkeää on että koiran viretaso pysyy hyvänä myös treenien lopussa. Aina pitäisi muistaa tehdä vain muutama hyvin suunniteltu treenijuttu yhdellä kertaa ja lopettaa ennen kuin koiran tai ohjaajan jaksaminen/viretaso laskee liikaa.
’
Omien koirieni kohdalla tavoitteeni on kouluttaa koirani agilityssa mahdollisimman taitaviksi. Kaiken a ja o on hyvä esteosaaminen – kun esteosaaminen on kunnossa itse rataohjaus helpottuu huomattavasti. Tavoitteenani on opettaa koirista innokkaasti, rohkeasti ja myös itsenäisestikin eteneviä, mutta kuitenkin myös hyvin ohjausta kuuntelevia agilitytaitureita. Ideana on että koira tekee aina täysiä edessään olevan esteen – jollei muuta kerrota. Haluan opettaa koirat lukemaan myös mahdollisimman paljon erilaisia ohjauksia, jotta onnistuminen radoilla ei perustu vain tuuriin vaan nimenomaan taitoon. Loogisuus ohjaamisessa on tärkeää… pääasia että koiran on helppo lukea ohjausta kovassakin vauhdissa – ei se että onko jokainen pikkurilli ja varvas juuri oikeaan suuntaan. Usein ohjaamisessa vähemmän on enemmän! Tärkeintä on että sekä koira että ohjaaja nauttivat yhdessä tekemisestä!